Seurakunnan tilojen avaaminen

 Keväällä Espoon tuomiokirkkoseurakunnan neuvostossa käytiin pitkiä keskusteluja siitä voidaanko seurakunnan tilat avata kaikille pareille. 

Kirjoitin Kirkko ja kaupunki - lehteen asiasta mielipiteen. Se löytyy oheisen linkin takaa:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/mielipide-paasy-kielletty-kirkkoon-

Seurakuntaneuvosto äänesti asiasta toukokuussa ja äänestyksessä enemmän ääniä sai kanta, jonka mukaan kirkon tilat voidaan avata kaikille pareille (äänestystulos oli 9 - 7).  Tämän jälkeen on vielä seurakuntaneuvoston kokouksissa jouduttu asiaa käsittelemään ja äänestämään oikaisuvaatimuksesta seurakuntaneuvoston päätökseen. Syyskuussa äänestettiin myös uudestaan asiasta:  Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyynnön vastineeseen koskien päätöstä seurakunnan tilojen käytöstä tehdyn oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä. Edelleen äänestyksessä voitti edustamani liberaalimpi näkemys tilojen avaamisen puolelta. 

Nyt syksyllä käydään uudet seurakuntavaalit. Samanlaisia keskusteluja tilojen avaamisesta käydään varmasti muissakin seurakunnissa uusilla seurakuntaneuvostoilla, varmasti myös uudestaan tuomiokirkkoseurakunnassa. 

Kannustankin kaikkia äänestämään tulevissa seurakuntavaaleissa. Espoossa monessa seurakunnassa ehdokkaina on Kirkko kaikille - valitsijayhdistyksen ehdokkaita. Tämän listan ehdokkaiden:           

tavoitteena on rakentaa kirkkoa, joka elää ajassaan seurakuntalaisiaan varten. Kirkon tulee jalkautua seurakuntalaisten keskelle, kokeilla uusia toimintatapoja ja pitää rohkeasti esillä sanomaa Jumalan armosta. Ehdokkaat haluavat luoda yhteisön, johon jokainen on tervetullut ja jossa on tilaa monimuotoiselle hengellisyydelle. Ehdokkaat haluavat, että kirkko uudistuu ja arvostaa jäseniään sekä kantaa vastuullisesti vastuunsa lähimmäisestä lähellä ja kaukana. Kirkko kaikille - ehdokkaat haluavat edistää sitä, että kirkoissamme vihitään kaikenlaiset parit ja että lähetysmäärärahat kohdennetaan niille järjestöille, jotka sitoutuvat kirkon opetukseen. (Esimerkiksi hyväksyvät naispappeuden)

 23.3.2022 kirkkovaltuustossa esiteltiin aluksi minkälaista tukea seurakunnat antavat Ukrainan kriisissä. Tuki on ollut rahallista, mutta myös rauhanrukoushetkiä, tukikonsertteja, myyjäisiä, rauhanmarssille osallistumista. Seurakunnat tekevät myös yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa. Seurakunnat tarjoavat myös suoraa tukea Espooseen tulleille ukrainalaisille esim. kutsumalla diakonialounaille, perhekerhoihin ja avoimiin kahviloihin, joihin osallistuminen on heille maksutonta.

Varsinaisella asialistalla tänään oli yhteisen kirkkovaltuuston paikkajako vaalikaudelle 2023-2026.

Myös vastauksia vuosien 2015–2020 arviointikertomuksissa esitettyihin suosituksiin käytiin läpi. 

Espoonlahden seurakunnan diakonian viran täyttämisessä pyydettiin erivapautta. Tämä siksi, että Espoonlahden alueella on paljon venäjän ja vironkielisiä asiakkaita ja on hyvä, jos diakoni osaa näitä kieliä. Ruotsin kielen osaaminen ei ole silloin niin oleellista, vaikka se on ollut viran edellytyksenä. 

Jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahat jaettiin vuodelle 2022. Tässä pyysin puheenvuoroa, koska erään lähetysjärjestön hakemus oli mielestäni puutteellinen ja jopa vastoin hakuohjeita. Seurakuntayhtymä edellyttää määrärahan saamiseksi, että toiminnassa, johon määrärahaa haetaan, noudatetaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakia.  SLEF kirjoitti hakemuksessaan, että " I frågan om jämlikhet har SLEF inga skriftliga direktiv utöver Guds ord." Esitin toiveen, että jatkossa kiinnitetään huomiota, että myös SLEF noudattaa kirjallisia lakeja, jotka ovat määrärahan saamisen edellytyksenä. 

Valtuustossa hyväksyttiin myös Kellonummen hautausmaan käyttösuunnitelman ja hautausmaakaavan muutos vuodelle 2022 sekä  lisäbudjetti Hvittorpin leirikeskuksen keittiöremonttia varten ja lisätalousarvio Hvittorpin lämmitysjärjestelmän uusimiseen.

 Syyskuussa 2021 kirkkovaltuusto kokoontui valtuustosaliin. Keväällä koronatautiepidemia oli sen verran huono, että viimeinen kirkkovaltuuston kokous käytiin etänä. Samoin myös seurakuntaneuvoston kokoukset keväällä siirtyivät etänä pidettäviksi. Poikkeuksena tosin oli toukokuun kokous, jossa tuomiokirkkoseurakunnalle valittiin uusi kirkkoherra Ari Paavilainen. Tämä valintakokous pidettiin ihan lähikokouksena. Kirkkoherra Antti Kujanpää jää eläkkeelle lokakuussa ja uusi aloittaa toimessaan. 

Kokouksessa käsiteltyjä asioita oli tällä kertaa:

• päättää muuttaa yhteisen seurakuntatyön päällikön viran nimikkeen yhteisen seurakuntatyön johtajaksi. Eli viran nimike muutettiin siis johtajaksi.
• päättää perustaa Leppävaaran seurakuntaan varhaiskasvatuksen ohjaajan viran 1.10.2021 lukien
• päättää perustaa Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan asiantuntijan (rippikoulutyö) työajattoman hengellisen työn viran 1.1.2022 alkaen 
• päättää vuoden 2022 kirkollisveroprosentiksi yhden (1,00) prosentin
• päättää hyväksyä Tapiolan kirkon asuntojen tarveselvityksen
• päättää hyväksyä tarjouksen kahden tontin myymisestä Kellonummella. Tästä asiasta käytiin pitkään keskustelua. Tontit ovat olleet vuokralla ja niille on rakennettu omakotitalot. Keskusteluissa perättiin tarvetta linjaukselle siitä millä seurakunta maata omistaa/vuokraa/myy. Myydäänkö jatkossakin vastaavat tontit, jos vuokraaja haluaa sen ostaa? Keskusteluissa pohdittiin onko myymisellä/myymättä jättämisellä/vuokrien korotuksilla mainehaittoja seurakuntatoiminnalle. Äänestystulos oli kuitenkin tonttien myymisen puolella. Olin myös itse myymisen kannalla.
•  päätti että Kirkko ja kaupunki -median Espoon painos ilmestyy 20 kertaa vuonna 2022  ja että vuoden 2022 talousarvioon varataan 1,16 miljoonaa euroa Kirkko ja kaupungin kuluihin. 

Poikkeavat olot jatkuvat : Kirkkovaltuusto 17.3.2021

 Nyt on kulunut vuosi siitä, kun hallitus ilmoitti poikkeusoloista Suomessa. Koulut menivät etäopetukseen, ihmiset jäivät koteihinsa. Vielä ei ole pandemian kurimuksesta päästy. Suuri osa maakunnista on sulkutilassa eli kokoontumisia pitää välttää, yläkoulut ovat etäopetuksessa. Silti kirkkovaltuuston kokous on pidettävä lähikokouksena. Vasta viikko sitten presidentti on esittelyssään allekirjoittanut muutoksen lakiin, joka sallii myös kirkkohallinnon kokoontua etänä. Etänä voidaan siis kokoontua huhtikuusta eteenpäin seurakuntaneuvostossa ja seuraavassa eli toukokuun kirkkovaltuustossa.

17.3. paikalla valtuustosalissa oli 51 valtuutettua. Asialistalla oli työnohjaajan, muutaman kiinteistöpalveluiden viran sekä johtavan oppilaitospastorin viran lakkauttamisia. Espoonlahden seurakuntaan puolestaan haettiin lupaa diakonian viran perustamiseen.  Kokouksessa päätettiin myös asiakirjojen antamisesta ja tietopyynnöistä perittävät maksut. Tiedoksi tuotiin myös ennakkotietoja vuoden 2020 tilinpäätöksestä. 

Jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahojen jakamisesta vuodelle 2021 ei tällä kertaa syntynyt keskustelua, vaan määrärahat päätettiin jakaa ehdotuksen mukaan. Ensimmäisellä valtuustokaudella 2019 asiasta käytiin laajaa keskustelu, siitä voi lukea postauksesta jonka silloin tein. 

Koska rippikouluikäisiä on paljon ja leiripaikkoja tarvitaan paljon, täytyi nyt jo hyväksyä ulkopuolisten rippikoululeiripaikkojen kilpailutuksen käynnistäminen vuosille 2023-2026.

Lippajärventie 41 tontin osalta piti päättää tarveselvitys. Tuolle tontille on suunniteltu rakentaa asuntoja, vuokrata tonttia/asuntoja ja saada näin sijoitustuottoa. Keskustelua käytiinkin vilkkaasti, sillä tällainen hankesuunnittelu sisältää monta mutkaa: ensinnäkin kuka asunnot rakentaisi? Myydäänkö vai vuokrataanko asunnot? Kannattaisiko ennemminkin myydä tontti rakennuttajalle? Mielestäni hanke on kuitenkin tarveselvityksen arvoinen ja voi edetä. Näin valtuustossa päätettiinkin.

Uuden kirkkoherran valintaprosessi Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle

Tänä vuonna on seurakuntaneuvostolla tärkeä tehtävä, ehkä yksi tärkeimmistä seurakuntaneuvoston jäsenkaudellani. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra jää viettämään syksymmällä eläkepäiviä. Seurakunta tarvitsee uuden kirkkoherran. 

Kirkkoherran tehtävä on siis johtaa seurakuntaa. Koska Espoon tuomiokirkkoseurakunta on iso ja kirkkoherra toimittaa samalla myös tuomiorovastin virkaa, on virka varsin merkittävä. Hakuprosessi on käynnistynyt seurakuntaneuvoston valmisteluryhmässä jo syksyllä 2020. Seurakuntaneuvoston merkitys kirkkoherran valinnassa on suuri, sillä seurakuntaneuvoston kokouksessa syksyllä olemme päätyneet käyttämään tapaa, jossa seurakuntaneuvosto tekee asiasta päätöksen. Toinen tapa olisi ollut, että seurakuntalaiset äänestävät kirkkoherran. Päädyimme tapaan jossa seurakuntaneuvosto valitsee kirkkoherran, sillä äänestysprosentti kirkkoherran vaaleissa on yleensä ollut kovin alhainen. Seurakuntaneuvoston jäsenet on valittu seurakuntavaaleissa, joten koimme, että me voimme tällä luottamuksella äänestää kirkkoherran virasta seurakuntaneuvostossa.  Tämä tapa myös mahdollistaa hakijoiden osaamiseen ja taitoihin liittyvän laajan valmistelun.

Tammikuussa hakuprosessi on edennyt siten, että seurakuntaneuvoston jäsenenä olen päässyt lukemaan kirkkoherran virkaa hakeneiden hakuasiakirjat. Hakijoita oli kolme kelpoista. Kuka tahansa pappi ei voikaan Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran virkaa hakea, sillä koska virka on samalla myös tuomiorovastin, tarvitaan kelpoiselle hakijalle ylempi pastoraalitutkinto. Tuomiokirkkoseurakunnan papeista kenelläkään ei tällaista ole, joten hakija tulee jostakin muualta.

Luettuani hakuasiakirjat on yksi hakija mielestäni ylitse muiden. Palaan tähän asiaan kuitenkin vasta sitten, kun hakuprosessi etenee ja tieto on julkisempaa.

Uusi vuosi jatkuu poikkeuksellisissa oloissa

 Tammikuun 27. päivä kokoontui Kirkkovaltuusto valtuustosaliin. Edelleen pääkaupunkiseudulla on voimassa kokoontumisrajoitukset. Kokousta ei kuitenkaan edelleenkään voi pitää etänä, sillä kirkkolaki ei sitä salli. 

Kokouksen alussa kuulimme infon Taakasta voimavaraksi -hankkeesta (sateenkaaritoiminta seurakuntayhtymässä ja Espoon seurakunnissa). Tärkeää tietoa, sillä ryhmämme edustaja kertoi, että aiheesta oli käyty kuumaa keskustelua kirkkoneuvostossa. 

Vuoden ensimmäisen kokouksen aiheena oli pääasiallisesti valita uudet kirkkovaltuuston puheenjohtajat/varapuheenjohtajat sekä kirkkoneuvoston jäsenet jäljellä olevalle kaksivuotiskaudelle. 

 Joulukuun 16. päivä 2020 kirkkovaltuusto kokoontui valtuustotalolle, vaikka Uudenmaan alueella oli koronan leviämisvaiheen vuoksi rajoitettu kokoontujien määrää kymmeneen. Kirkkolaki meni kuitenkin tässä tapauksessa rajoitusten ohi. Läsnä oli 52 edustajaa. 

Kokous oli järjestettävä, jotta talousasiat saadaan käsiteltyä. ja erityisesti Espoon seurakuntayhtymän vuoden 2021 talousarvioehdotus ja ehdotus vuosien 2021-2023 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi. Näistä käytiin useita puheenvuoroja. Pohdinnassa olivat kiinteistöasiat ja talouden sopeuttaminen. Lähivuosina on alettava supistamaan, rahnat ei riitä. Säästää pitää.

Kokouksessa käsiteltiin myös  Espoon seurakuntayhtymän ympäristöpolitiikka vuosille 2021–2030. 

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti hyväksyä Espoon seurakuntayhtymän ympäristöpolitiikan seuraavan sisältöisenä: 

Tausta: Ympäristöjärjestelmä koostuu ympäristöpolitiikasta, ympäristötyön teologisista perusteluista, pitkän aikavälin tavoitteita sisältävästä ympäristöohjelmasta, vuosittaisista tavoitteista ja niiden toteutumista kuvaavista mittareista sekä seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelmista. Tavoitteena on ympäristösuojelun tason parantaminen. 

Ympäristöpolitiikasta päättää yhteinen kirkkovaltuusto ja ympäristöohjelmasta yhteinen kirkkoneuvosto. Seurakuntaneuvostot päättävät seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelmista. Tarkemmat toimenpiteet ympäristöpolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi yksilöidään ympäristöohjelmassa ja -kasvatussuunnitelmissa. Ympäristöjärjestelmä nojautuu kirkon ympäristöohjelman lähtökohtiin: evankelis-luterilaisen kirkon Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus 2008 -ilmastohjelmaan, Hiilineutraali kirkko 2030 -linjauksen teologisiin perusteisiin ja Luterilaisen maailmanliiton luterilaisen ekoteologian ajattelun Creation – Not for Sale -asiakirjaan. 

Ympäristöjärjestelmän taustalla ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Useat niistä toteutuvat jo osana seurakuntien ja seurakuntayhtymän Kirkko Espoossa -strategian arvoja ja visiota sekä seurakuntien tulevaisuusasiakirjoja. 

Ympäristöpolitiikka 2021–2030 

1. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän ympäristötyö vahvistaa espoolaisten luontosuhdetta ja kannustaa kestävään elämäntapaan. Muutosten keskellä seurakunnat pitävät yllä tulevaisuuden toivoa. 

2. Seurakuntayhtymän kiinteistöt ovat hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä pois lukien ne kiinteistöt, joista on päätetty luopua. 

3. Vähällä käytöllä olevista tiloista luovutaan, ja tilojen yhteiskäyttöä lisätään. 

4. Päätösesityksissä arvioidaan esityksen ympäristövaikutukset tilanteissa, joissa ne ovat osoitettavissa. 

5. Seurakuntayhtymän metsiä hoidetaan menetelmillä, jotka ovat ekologisesti, kulttuurisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Pienistä maa- ja metsäalueista Espoon ja Kirkkonummen alueilla luovutaan maanvaihtojen tai myynnin kautta.

 6. Hautausmaita ja viheralueita hoidetaan niin, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 

 7. Sijoitustoiminnassa noudatetaan vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteita. 

8. Suositaan ilmastoystävällistä ruokaa ja minimoidaan ruokahävikkiä. 

9. Ympäristöohjelman tavoitteita toteutetaan määrätietoisesti seurakuntayhtymän voimassa olevan strategian resurssilinjaukset huomioiden.

(Lähteenä valtuuston esityslista kokoukselle 16.12.2020)